Vuosi 2022 alkaa olla kirjoissa ja kansissa. Vielä tehdään viimeisiä tarkistuksia taloustietoihin ja kirjoitetaan lopputekstit toimintakertomukseen. Rahoittajalle vuosittain tehtävät tuloksellisuusselvitykset on juuri lähetetty.
Vuosi oli MTLH:n lomatoiminnassa hyvä. Hakijoita oli paljon, lähes 37 000. Hakijamäärä kasvoi 20% viime vuodesta. Lomaviikkoja järjestettiin 543, joista noin puolet oli yleislomia lapsiperheille, työikäisille ja senioreille ja puolet erityislomia (nyk. vertaislomat) monille potilas-, vammais- ja muille ryhmille, joilla on erityisiä tarpeita myös lomailun suhteen. Yli puolet (55%) kaikista lomista oli perhelomia. Ensikertaa tuetulla lomalla oli yli 70% kaikista lomalaisista.
Yhteistyökumppaneinamme oli 25 lomakohdetta eri puolilla Suomea ja noin 100 valtakunnallista sote- ja kansanterveysjärjestöä. Myös MTLH:n toimistolla tehtiin töitä. Käsittelimme hakemuksia yhteensä lähes 15 000. Lomalle pääsi 46% hakijoista, mikä tarkoittaa noin 17 000 lomalaista.
Lomalle hakeneilla ja lomatuen saaneilla oli monia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haasteita. Erityisesti suuret elinkustannukset, ulosotot ja muut talouden huolet korostuivat. Tämän lisäksi ensikertalaisuus, vertaistuen tarve, perheyhteyden vahvistaminen ja fyysiset sairaudet olivat keskeisimmät perusteet lomatuen hakemiselle. Ikääntyneiden lomatuen tarpeita olivat erityisesti yksinäisyys, vertaistuen tarve, fyysiset sairaudet sekä isot elinkustannukset. Perheillä taas korostuivat perheyhteyden vahvistaminen, isot velat, suurperheellisyys, ensikertalaisuus ja vertaistuen tarve.
Haasteita, tarpeita ja odotuksia siis riittää. Lomahakemuksessa kysytään lomalaisten odotuksista ja elämäntilanteesta ennen lomaa. Lomalaiset odottavat tietenkin, että palvelut lomakohteessa toimivat hyvin, loma sujuu kokonaisuutena mukavasti ja se lisää hyvinvointia mm. antamalla aikaa ja mukavaa tekemistä perheen kesken, mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja tehdä asioita yhdessä muiden lomalaisten kanssa tai vain levätä ja nauttia valmiista aterioista.
Keräämme kaikilta lomalaisilta lomapalautteen heti loman jälkeen ja 3-6 kuukautta loman päätyttyä. Kokonaisuutena lomat vastasivatkin lomalaisten toiveisiin hyvin (4 asteikolla 1-5). Lomalaisten elämäntilanne koheni loman aikana merkittävästi ja lomalaiset kokivat positiivisia vaikutuksia hyvinvoinnissa ja terveydessä vielä kuukausien jälkeen. Lomatoiminnassa pystytään palautteiden mukaan vastaamaan hyvin myös erilaisten sairaus- ja vammaryhmien sekä omaishoitajien vertaistuen tarpeeseen.
Lapsiperheet kertoivat, että loma vahvisti perheiden yhteenkuuluvuutta, yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä. Lomamuistot ja loman odotus antoivat voimia arkeen. Monet tutustuivat lomalla uusiin ihmisiin ja saivat ystäviä.
”Tunnen olevani nyt parempi äitinä ja mielikin on parantunut. Tuntuu hyvältä, kun kerrankin kysyin apua ja sitä sain. Hyvyyttä on sittenkin maailmassa. Toivo palasi perheeseemme.”
Loman merkityksestä eräs työikäinen lomalainen kertoi näin:
”Saimme yhteistä aikaa puolison kanssa ja erilaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista aktiviteettia. Pystyimme lepäämään ja palautumaan arjen rasituksista ilman työn tai kotiaskareiden velvoitteita. Kokeilimme uusia liikuntalajeja. Huomasimme, miten säännöllinen ateriarytmi, liikunta ja lepo vaikuttavat positiivisesti jaksamiseen. Omasta lomaryhmästä sai mukavaa, uutta, aikuista keskusteluseuraa ja koki vertaisuutta toisten kanssa sairauksista ja elämänhaasteista huolimatta. Loma oli meille tärkeä, koska ilman tukea se ei olisi ollut meille taloudellisesti mahdollista.”
Tässä tiivistyvät hyvin lomatoiminnan kokonaistavoitteet; virkistymistä, voimavaroja ja elämyksiä arkeen, sosiaalisten suhteiden tiivistymistä ja terveyden edistämisen perusasioita.
Anne Ylönen
toiminnanjohtaja
Kuva: Mauri Ratilainen.
