Ihmisellä voi olla samanaikaisesti sekä maaseudun asukkaan että kaupunkilaisen identiteetti, ja kehitys on korostunut etenkin korona-aikana, MTLH:n toiminnanjohtaja Anne Ylönen bloggaa.
Minulla on ilo asua ja työskennellä sekä maalla että kaupungissa. Olen syntynyt pikkukaupungissa mutta asunut lähes koko ikäni maaseudulla. Työtä olen tehnyt sekä pienissä maaseutukunnissa että kaupungeissa, kohta jo 10 vuotta myös Helsingissä. Koti on edelleen maalla mutta minulla on asunto myös Suomen suurimmassa kaupungissa. Vertailukohtaa siis on. Mahdollisuuksia jopa vastakkainasettelulle.
Kaupungistuminen on megatrendi maailmalla. Suomessa ei sen sijaan ole yhtään metropolia, pääkaupunkiseutu sitä lähentelee. Suomalaisten kaupunkien asukkaista suuri osa asuu maalla tai ainakin maaseutumaisesti. Konkreettisesti tämän näkee, kun laskeutuu Helsinki-Vantaan lentoasemalle, joka on ilmasta katsottuna käytännössä keskellä metsää. Mikä muu Euroopan pääkaupunki, muista maanosista puhumattakaan, on niin metsäinen kuin Helsinki?
Korona on lisännyt maaseudun vetovoimaa – ainakin väliaikaisesti. Onko kaipuu maalle yksilön vai yhteisön tarpeiden täyttämistä? Tästä riippuu pitkälti siitä, miten kestävää vetovoima on. Jos korona on nostanut esille yksilön tarpeiden täyttämisen, vetovoima voi jäädä lyhytaikaiseksi, sillä yksilön tarpeet muuttuvat kovin nopeasti. Jos taas kyseessä on yhteisötason ilmiö, voi maaseudun vetovoima jatkua pidempään. Maaseudun ja kaupungin vastakkaisasettelu on jäänyt vähemmälle ja keskustellaan enemmän eri asumistyyleistä ja etenkin työn tekemisen tavoista ja niiden kehittämisestä.
En luokittele itseäni sen kummemmin maaseutu- kuin kaupunki-ihmiseksikään. Miksi pitäisi? Tosin sosiologi Erik Allardtin mukaan rakentavien puheenvuorojen vaatijat estävät usein ristiriidan tunnustamisen. Voisimmeko kuitenkin siirtyä identiteettiajattelussa eteenpäin? Kertoa ja kuulla, mitä tavoitteita eri ihmisillä ja ihmisryhmillä on ja sitten miettiä, voinko näihin tavoitteisiin suostua vai enkö voi.
Melko harva tunnustaa lopulta yhtä selkeää identiteettiä. Olemme enemmänkin elämämme ihmisistä, asioista ja tapahtumista koottu kokonaisuus, joka on tällä hetkellä tämä ja vaikkapa vuoden päästä jo hieman erilainen. Kokoamme ajatteluamme, periaatteitamme ja meille tärkeitä asioita pala palalta. Joistakin paloista luovumme, jotkin palaset säilytämme pitkään, jopa loppuelämämme.
Anne Ylönen
toiminnanjohtaja
MTLH ry
